MISSIO
Tampereen Työväen Teatteri on nykyaikainen teatteri, jonka juuret ovat työväenteatteri-perinteessä. TTT vaalii ja uudistaa suomalaista teatteritaidetta sekä tuottaa korkeatasoisia esityksiä. TTT pitää huolta yleisöstään ja etsii aktiivisesti uusia teatterissakävijöitä. TTT tekee rohkeasti monipuolisia ohjelmistovalintoja, käy vuoropuhelua yleisönsä kanssa ja tarjoaa paikan, jossa voi liikuttua, viihtyä ja vaihtaa ajatuksia. Kaiken toiminnan keskiössä on elämysten tuottaminen teatterin keinoin.

TTT:N KUUSI ARVOA
Rohkeus - TTT uskaltaa.
Lähellä - TTT on lähellä ihmistä.
Innoitus - TTT innoittaa.
Hereillä - TTT katselee ja kuuntelee samaa maailmaa yleisönsä kanssa.
Ympäristö - TTT toimii ympäristövastuullisesti.
Mahdollisuus - TTT antaa mahdollisuuden oivaltaa, onnistua ja kehittyä.

Nämä kuusi arvoa ohjaavat toimintaa teatterin sisällä ja kuvaavat suhdetta yleisöön.

TTT FAKTOINA
- Yksi Suomen kansallisnäyttämöistä.
- Suomen yksi suurimmista ammattiteattereista, maamme ainoa ammattimaisesti toimiva työväenteatteri.
- Perustettu vuonna 1901.
- Noin 120 vakinaista työntekijää. Vuosittain työntekijöitä on kaikkiaan reilut 300.
- 4 näyttämö: Suuri näyttämö, Vanha päänäyttämö ja Kellariteatteri sekä lokakuussa 2011 avattava ravintolanäyttämö TTT-Klubi.
- Noin kymmenen omaa ensi-iltaa ja yhteistuotantoa kausittain, joiden lisäksi vierailuja.
- Kaudella 2010-2011 katsojamäärä ylitti 200 000 rajan. Kausi oli katsojamäärältään teatterin historian kolmanneksi paras. Kokonaistäyttöaste oli 82.
- Kaikkien aikojen katsotuin teos on kotimaisen kantaesityksensä vuonna 2006 saanut musikaali Vuonna 85 Remix (227 000 katsojaa, yli 300 esitystä)

TTT:N YLI SATAVUOTINEN HISTORIA
TTT:n historia hahmottuu merkittävien ohjaaja-johtajien ja näyttelijä-ohjaajien kausiksi. Lue tiivistelmä TTT:n kootusta historiasta aina alkutaipaleelta tähän päivään.

TAITEESTA JA TAISTELUSTA
TTT:n alkutaival
Työväenyhdistyksen näytelmäinto kasvaa ja iltamat muuttuvat näytelmiksi.

Kosti Eklund (Elo) valittiin työväenyhdistyksen yhteisen "suuren huvitoimikunnan" puheenjohtajaksi ja hän perusti sen alaisuuteen oman näytelmäseuran syksyllä 1895.

Työväenyhdistyksen näytelmiin tuli Kosti Eklundin mukana uutta ryhtiä, ohjelmisto parani ja lisääntyi. Samalla hän perusti uuden iltamatyypin, puhtaan näytelmäiltaman, johon ei kuulunut juuri muuta ohjelmaa. Tällainen iltama oli ensi kerran lokakuun 12. ja 13.päivän iltana 1895, jolloin esitettiin Margareta ja Kihlaus sekä Samuli S:n Setä Raittiustalossa. Väliajoilla oli laulua ja varsinaisena vetonaulana uusi keksintö - sähkölamppuvalaistus.

TAMPEREEN TYÖVÄENTALO
Tampere on monessa uudistuksessa ollut maassa ensimmäisenä. Niin myös Suomen ensimmäinen kivestä tehty työväentalo rakennettiin Tampereella vuonna 1900. Työväentalon juhlasali valmistui suurlakkosyksynä 1905. Se toimii edelleen Vanha päänäyttämö -nimellä.

TTT:N PERUSTAMINEN
Teatterin perustamisajatuksen esitti puuvillatehtaan työntekijä August Lindroos Tampereen Työväenyhdistyksen huvitoimikunnan kokouksessa maaliskuussa 1901. TTT:n perustamispäivänä pidetään kuitenkin 27. syyskuuta 1901, jolloin ensi-iltaan valmistui Minna Canthin Anna-Liisa.

Teatterin ensivuodet olivat epävakaata aikaa. Varmuus tulevaisuudesta saatiin vasta, kun Tampereen Työväenyhdistys otti teatterin "siipiensä suojaan" vuonna 1905. TTy laati teatterille säännöt ja vuokrasi uuden juhlasalinsa esityskäyttöön.

Kohti ammattiteatteria TTT alkoi kehittyä vuonna 1906, jolloin teatterinjohtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja sittemmin myös ohjaaja Tilda Vuori.

Tilda Vuoren aikana 1906-1917 luotiin teatterin perusta. Hänen ansiotaan olivat myös ensimmäiset suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.

Kansalaissodan kynnyksellä 1917 Tilda Vuori erotettiin TTT:n johdosta mitättömän palkkariidan jälkeen. Uudeksi johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, valovoimainen näyttelijä Aarne Orjatsalo. Hänen kautensa jäi kuitenkin sangen lyhyeksi, sillä kansalaissota katkaisi teatterin toiminnan puoleksitoista vuodeksi.

1919 - 1966 TITAANIEN TEATTERI
Kosti Elo ja Eino Salmelainen - pitkäaikaisten johtajien kaudet.

Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja ja me -hengen luoja ohjaaja Kosti Elo. Hän johti teatteria 1919-1940. Elon kauden merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, joka ravisteli silloista naturalistis-realistista näyttämöilmaisua. Työväenhenkisen ohjelmiston ohella Kosti Elo suosi myös operetteja.

Kosti Elon aikana näyttelijöiden määrää lisättiin. Palkattuja näyttelijöitä oli vähemmän kuin muissa samankokoisissa teattereissa, mutta iltanäyttelijöiden määrä oli suuri. Monet ammattinäyttelijätkin olivat TTT:n omia kasvatteja, mikä vaikutti teatterin sisäiseen ilmapiiriin.

Legendaarinen TTT:n henki syntyy
Kosti Elon aika päättyi sotaan. Sotavuosien 1940-43 aikana teatterinjohtajana oli Edvin Laine, joka halusi tehdä TTT:sta koko kansan teatterin. Vuosina 1943-66 teatteria johti vahva persoona ja ohjaaja Eino Salmelainen. Hän oli oman aikansa merkittävimpiä teatterinohjaajia ja kouluttajia.

TASAVALLAN TOINEN TEATTERI, vuosi 1960 -
Kellariteatterin synnystä uuden teatteritalon aiheuttamiin kasvukipuihin.

Ohjaaja Eugen Terttulan kauden 1964-68 huomattavimpia tapahtumia oli Kellariteatterin synty 1965. TTT sai monien muiden teattereiden tapaan oman studionäyttämön kokeiluille, avantgardelle ja absurdille draamalle. Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö ja Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää aloittivat ohjelmiston. Neljä vuotta Kellariteatterin avaamisen jälkeen tuli yleisömenestys: vuonna 1969 ohjelmistoon otettua Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin ennätykselliset yhdeksän vuotta.

Kansalaisten poliittisen aktivoitumisen vuosina 1968-73 TTT:n johtoon tuli korostuneesti humanismia suosiva Kai Savola. Savolan seuraaja oli näyttelijä Lasse Pöysti, joka johti teatteria 1974-81. Hän vaali suhteita kotimaisiin näytelmäkirjailijoihin ja ulkomaisiin teattereihin. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982-86. Hän ohjasi mielellään suomalaista elämänpiiriä käsitteleviä näytelmiä, joskin ohjelmistossa oli sijaa myös kokeiluille.

Vuonna 1986 uuden talon ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Vaikka talo uutta taloa oli odotettu kauan, sopeutuminen uusiin tiloihin ja mittoihin vei aikansa. Iso talo tuntui tarvitsevan uutta johtamistapaa; perustettiin johtoryhmä, johon kuuluivat pääjohtaja Simo Tavaste, professori, näyttelijä Veikko Sinisalo, kapellimestari Juhani Raiskinen, näyttelijä Mauri Kuosmanen ja dramaturgi Jorma Kairimo. Johtoryhmän toimintakaudeksi määriteltiin vuodet 1986-88. Teatterin johdosta vastasi 1988-90 Simo Tavaste.

Vuonna 1990 teatterissa palattiin vanhaan johtamismalliin: talon johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, ohjaaja Jussi Helminen. Helmisen aikana TTT sai mm. uuden johtosäännön, jonka mukaan taiteellinen vastuu ja päätösvalta kuuluvat johtajalle, eli teatterinjohtaja päättää ohjelmistosta. Vuosina 1998-2006 teatterinjohtajana toimi Esko Roine. Syksyllä 2006 TTT:n johtoon astui Riku Suokas, joka toimi sitä ennen talossa apulaisjohtajana kahden vuoden ajan.

Historiatiivistelmä perustuu professori Panu Rajalan kymmenen vuoden uurastuksen tuloksena syntyneeseen kirjasarjaan, joka sisältää kirjat:
* Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901 - 1918
* Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918 - 1964
* Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964 - 2001