Esittely

TulostaTulosta

 

MISSIO

Tampereen Työväen Teatteri on nykyaikainen teatteri, jonka juuret ovat työväenteatteriperinteessä.
TTT vaalii ja uudistaa suomalaista teatteritaidetta sekä tuottaa korkeatasoisia esityksiä.
TTT pitää huolta yleisöstään ja etsii aktiivisesti uusia teatterissakävijöitä. TTT tekee rohkeasti
monipuolisia ohjelmistovalintoja, käy vuoropuhelua yleisönsä kanssa ja tarjoaa paikan, jossa voi
liikuttua, viihtyä ja vaihtaa ajatuksia. Kaiken toiminnan keskiössä on elämysten tuottaminen teatterin keinoin.

TTT:N KUUSI ARVOA
Rohkeus - TTT uskaltaa.
Lähellä - TTT on lähellä ihmistä.
Innoitus - TTT innoittaa.
Hereillä - TTT katselee ja kuuntelee samaa maailmaa yleisönsä kanssa.
Ympäristö - TTT toimii ympäristövastuullisesti.
Mahdollisuus - TTT antaa mahdollisuuden oivaltaa, onnistua ja kehittyä.

Nämä kuusi arvoa ohjaavat toimintaa teatterin sisällä ja kuvaavat suhdetta yleisöön.

TTT FAKTOINA
- Perustettu vuonna 1901.
- Yksi Suomen kansallisnäyttämöistä.
- Yksi maamme suurimmista ammattiteattereista, maamme ainoa ammattimaisesti toimiva työväenteatteri.
- Noin 120 vakinaista työntekijää. Vuosittain työntekijöitä on kaikkiaan reilut 300.
- 4 näyttämöä: Suuri näyttämö, Eino Salmelaisen näyttämö ja Kellariteatteri sekä ravintolanäyttämö TTT-Klubi.
- Noin kymmenen omaa ensi-iltaa ja yhteistuotantoa kausittain, joiden lisäksi vierailuja.
- Katsojia noin 150 000 vuodessa. 
- Kaikkien aikojen katsotuin teos on musikaali Vuonna 85 Remix (noin 247 000 katsojaa, yli 300 esitystä), joka on samalla Suomen teatterihistorian katsotuin kotimainen kantaesitysmusikaali.

 

TTT:N TARINA
Tampereen Työväen Teatteri sai alkunsa Kosti Eklundin (Elon) Työväenyhdistyksessä johtamasta näytelmäseurasta. Ajatuksen varsinaisen teatterin perustamisesta esitti puuvillatehtaan työntekijä August Lindroos Tampereen Työväenyhdistyksen huvitoimikunnan kokouksessa maaliskuussa 1901. TTT:n perustamispäivänä pidetään kuitenkin 27. syyskuuta 1901, jolloin ensi-iltaan valmistui Minna Canthin Anna-Liisa. 

Teatterin ensivuodet olivat epävakaata aikaa. Varmuus tulevaisuudesta saatiin vasta, kun Tampereen Työväenyhdistys otti teatterin "siipiensä suojaan" vuonna 1905. TTy laati teatterille säännöt ja vuokrasi uuden juhlasalinsa esityskäyttöön. 

Kohti ammattiteatteria TTT alkoi kehittyä vuonna 1906, jolloin teatterinjohtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja sittemmin myös ohjaaja Tilda Vuori. 

Tilda Vuori loi TTT:n perustan
Tilda Vuoren aikana  (1906-1917) luotiin teatterin perusta. Hänen ansiotaan olivat myös ensimmäiset suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.  Kansalaissodan kynnyksellä 1917 Tilda Vuori erotettiin TTT:n johdosta mitättömän palkkariidan jälkeen. Uudeksi johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, valovoimainen näyttelijä Aarne Orjatsalo. Hänen kautensa jäi kuitenkin sangen lyhyeksi, sillä kansalaissota katkaisi teatterin toiminnan puoleksitoista vuodeksi. 

Pitkäaikaiset johtajat Kosti Elo ja Eino Salmelainen uudistavat teatteria
Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja ja me -hengen luoja ohjaaja Kosti Elo (1919-1940). Elon kauden merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, joka ravisteli silloista naturalistis-realistista näyttämöilmaisua. Työväenhenkisen ohjelmiston ohella Kosti Elo suosi myös operetteja. Kosti Elon aikana näyttelijöiden määrää lisättiin. Palkattuja näyttelijöitä oli vähemmän kuin muissa samankokoisissa teattereissa, mutta iltanäyttelijöiden määrä oli suuri. Monet ammattinäyttelijätkin olivat TTT:n omia kasvatteja, mikä vaikutti teatterin sisäiseen ilmapiiriin. 

Kosti Elon aika päättyi sotaan. Sotavuosien 1940-43 aikana teatterinjohtajana oli Edvin Laine, joka halusi tehdä TTT:sta koko kansan teatterin. Vuosina 1943-1966 teatteria johti vahva persoona ja ohjaaja Eino Salmelainen. Hän oli oman aikansa merkittävimpiä teatterinohjaajia ja kouluttajia. 

Kellariteatteri syntyi Eugen Terttulan kaudella 
Terttulan kauden huomattavimpia tapahtumia oli Kellariteatterin synty 1965. TTT sai monien muiden teattereiden tapaan oman studionäyttämön kokeiluille, avantgardelle ja absurdille draamalle. Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö ja Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää aloittivat ohjelmiston. Neljä vuotta Kellariteatterin avaamisen jälkeen tuli yleisömenestys: vuonna 1969 ohjelmistoon otettua Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin ennätykselliset yhdeksän vuotta. 

Kansalaisten poliittisen aktivoitumisen vuosina TTT:n johtoon tuli korostuneesti humanismia suosiva Kai Savola. Savolan seuraaja oli näyttelijä Lasse Pöysti, joka johti teatteria 1974-81. Hän vaali suhteita kotimaisiin näytelmäkirjailijoihin ja ulkomaisiin teattereihin. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982-86. Hän ohjasi mielellään suomalaista elämänpiiriä käsitteleviä näytelmiä, joskin ohjelmistossa oli sijaa myös kokeiluille. 

Uusi teatteritalo valmistui 1985Vuonna 1986 uuden talon ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Vaikka talo uutta taloa oli odotettu kauan, sopeutuminen uusiin tiloihin ja mittoihin vei aikansa. Iso talo tuntui tarvitsevan uutta johtamistapaa; perustettiin johtoryhmä, johon kuuluivat pääjohtaja Simo Tavaste, professori, näyttelijä Veikko Sinisalo, kapellimestari Juhani Raiskinen, näyttelijä Mauri Kuosmanen ja dramaturgi Jorma Kairimo. Johtoryhmän toimintakaudeksi määriteltiin vuodet 1986-88. Teatterin johdosta vastasi 1988-90 Simo Tavaste. 

Vuonna 1990 teatterissa palattiin vanhaan johtamismalliin: talon johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, ohjaaja Jussi Helminen. Helmisen aikana TTT sai mm. uuden johtosäännön, jonka mukaan taiteellinen vastuu ja päätösvalta kuuluvat johtajalle, eli teatterinjohtaja päättää ohjelmistosta. Vuosina 1998-2006 teatterinjohtajana toimi tunnettu näyttelijä Esko Roine. Syksyllä 2006 TTT:n johtoon astui Suomen nuorimpana, 25-vuotiaana teatterinjohtajan uran Hämeenlinnassa aloittanut Riku Suokas, joka toimi sitä ennen talossa apulaisjohtajana kahden vuoden ajan. Hän toimi teatterinjohtajana 2013 syksyyn asti. Suokkaan aikana avattiin TTT-Klubi, Suurelle näyttämölle rakennettiin aitiot ja Teatteri2000 yhdistyi Tampereen Työväen Teatteriin.

Maarit Pyökäri aloitti teatterin taiteellisena johtajana ja Kai Hintsanen toimitusjohtajana syksyllä 2013. Syksystä 2014 teatterinjohtajana toimii Maarit Pyökäri ja Kai Hintsanen jatkaa teatterin hallituksen puheenjohtajana.

 

TUTUSTU HISTORIAAN VERKOSSA
Koskesta voimaa  (Tampereen yliopisto)
Voiman vuodet - Tasapainottelua työväen teatterissa 1919-1935 (Teatterimuseo)
Skene - Teatterihistoriaa ja teatteripeli (Teatterimuseo)
Ilona - Avoin esitystietokanta (Teatterin tiedotuskeskus)

TTT:N HISTORIIKKI
Professori Panu Rajalan kokoama teatterin historiikki sisältää kolme osaa:
- Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901 - 1918
- Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918 - 1964
- Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964 - 2001

Kirjaa on saatavana TTT:n Lippumyymälästä sekä kirjastoista.