Romanttinen komedia

Traileri

Mitä kriitikot ja katsojat sanovat?

Pohjoismainen kantaesitys 21.1.2010 Kellariteatterissa
Kesto n. 2:10, sisältää väliajan
Esityksessä on mukana koira.

Tervetuloa tekemään löytöjä! Todellinen löytö on helmi brittikomedioista tutun nokkelan sanailun ja lämpimän ymmärtävän huumorin ystäville. Komedia marssittaa sisään hahmon toisensa jälkeen ja pistää yleisönkin jännittämään, kun näyttelijöitä on neljä ja rooleja neljätoista.

Liz Lochheadin ihastuttavassa komediassa on hersyvää huumoria, rakkautta, koskettavaa kaihoa, oivallista ihmiskuvausta – ja ah, ne täydelliset rubiininpunaiset korkkarit, joilla voi päästä ihmemaahan!

Tarinan Susan on viisikymppinen, työtön ja vastaeronnut nainen. Susanin mies on vaihtanut hänet lennossa melkein puolta nuorempaan ja nyt kaikenkukkuraksi uusioperheeseen on tulossa vauva. Kotona odottavat muistihäiriöinen isä ja kiukutteleva teini-ikäinen tytär.

Onneksi on edes käytettyjen tavaroiden puoti omine ympyröineen, vaikka ei se täysin riitä. Rakkauden ja kadonneen itsetunnon etsinnässä Susania auttaa hänen työkaverinsa, lempeä aikamiespoika Frazer, joka valmentaa Susania pikatreffeille ja laatii hänen kanssaan senssi-ilmoituksia nettiin ja lehtiin. Eihän Se Oikea tuosta puodin ovestakaan sisään kävele ja ilmoittaudu! Eihän sellaista tapahdu kuin elokuvissa – ja teatterissa.

Käsikirjoitus Liz Lochhead
Suomennos Aino Piirola
Ohjaus Tuomas Parkkinen
Lavastus ja pukusuunnittelu Annukka Pykäläinen
Valosuunnittelu Esko Suhonen
Äänisuunnittelu TJ Mäkinen

Rooleissa
Jaana Oravisto (Susan), Aimo Räsänen (David), Miia Selin (6 eri roolia) ja Jyrki Mänttäri (6 eri roolia)

Kriitikoilta ja katsojilta:

"Aivan ratkiriemukas ja todella hauska esitys. Tätä voisi pitää eräänlaisena 2000-luvun Tuhkimo-tarinana. Suosittelen kaikille, jotka haluavat jonkinlaisen hypyn arjen rutiineista ja piristystä arkipäivään. Näyttelijävalinnat olivat aivan loistavat. Etenkin Miia Selin, joka teki monta roolia, oli aivan mahtava ihan missä roolissa tahansa - oli sitten mies tai nainen." - 5 tähteä antanut Taina Tervanen Aamulehdessä 22.1.2010

"Siitä jäi mukava tunnelma, vaikka meikeläinen ei olekaan mikään hauskan teatterin ystävä, vaan katsoo teatterissa mieluummin jotain vakavamielistä, joka herättää ajatuksia. Sarjassaan tämä oli yli keskitason. Ei pelkkää kohellusta, joita on niitäkin viime aikoina nähty. Miia ja Jyrki (Mänttäri) selvisivät urakastaan, ei vain teknisenä vaan myös näyttelijäsuorituksena." - 3 1/2 tähteä antanut Jukka Kotakorpi Aamulehdessä 22.1.2010

"Todellinen irtiotto arjesta. Kun katselin naulakolla ihmisten ilmeitä, niin kaikki lähtivät teatterista hymyssä suin pois. Yli kaiken olivat näyttelijäsuoritukset, jotka olivat kerta kaikkiaan upeita. Ajoitus ja nopeus olivat kaikki kohdallaan. Sitä oli ilo katsella, se oli oikein tykitystä!
- Lisäksi näytelmä oli nousujohteinen. Vauhti kasvoi koko ajan loppua kohti." - 4 ja 1/2 tähteä antanut Salme Lampinen Aamulehdessä 22.1.2010

" Todellinen kuntotesti on Miia Selinin ja Jyrki Mänttärin kujanjuoksu. Työkavereina, poliiseina ja kaiken maailman seilaajina kaksikko viettää näyttelijäntyön karnevaaleja.

Selinin kirpparipomo Marjorien beessi burberry-bravuuri jää historiaan. Kolhossa tehotädissä on lukulasihonotuksineen aito keski-iän maku, skottiluuseri Doriksessa aseistariisuvaa rempseyttä.
Ja se kurkkuaan selvittävä poliisi - vähän kyllästynyt työhönsä kenties.

Mänttärillä on tähtihetkensä Susanin italiaano-eksänä ja menneessä navigoivana Archie-isänä.
Homppeli-Frazer kutoo ystävyyttä mutta tuleekin yllätetyksi omista tunteistaan. Hieno kaari sekin.
Näitä tulkintoja katselee kuin aikoinaan Nyhjää tyhjästä -improilua.

Kulisseissa mukana olevat pukijat ja maskeeraajat ansaitsevat esityksen ruusut yhtä lailla kuin näyttelijätkin.

Tuomas Parkkinen hallitsee kevyen koukut. Niitä tässä jutussa on mukavasti joka kolmas minuutti.
Tämä farssi soi kuin sävelradio, hyvä biisi toisensa jälkeen." - Anne Välinoro, Aamulehti 23.1.2010

"Oravisto antautuu tunteiden ja toisten vietäväksi. Lopuksi herkästi kuuntelevaa tulkintaa valaisevat arvoitukselliset punaiset kengät ja tanssi tyynesti häkeltyneen leskimies Davidin kanssa. Rakkaus ei katso ikää.

(...) Nopeat vaatteiden vaihdot ja eri henkilöiden muuntumiset ovat täyttä taikaa. Kaikista ovista marssii sisään uskomattomia hahmoja. Mia Selinin tähtihetket seuraavat roolista toiseen niin kirpparipomona kuin skotti Doriksena tai hehkeänä Nataliena. Mänttärit tulkinnat muistihäiriöisenä isänä, ujona aikamiespoika Frazerina tai italialaisena Susanin exänä ovat samaa iloittelevaa sirkusta." - Lily Onjukka-Prusi, Paikallissanomat