Poistunut ohjelmistosta!
Lämmin ja koskettava pienoisnäytelmä sekä täysverinen tangokonsertti
Vierailu Vanhalla päänäyttämöllä
pe 12.2. klo 19, la 13.2. klo 14, la 13.3. klo 19
Kesto 2 tuntia (väliaikoineen)
Tangolaulaja on lämmin kertomus kahdesta jo viidenkympin vaiheille vanhenneista ystävyksistä, Tucosta ja Sebastianista. Tuco on linnoittautunut huoneeseensa, uskoen itsepäisesti pääsevänsä laulamaan televisioon. Hän harjoittelee kuumeisesti ja odottaa hänelle luvatun bändin saapumista. Tucon perhe pyytää tämän vanhaa ystävää Sebastiania auttamaan, jotta Tuco luopuisi epärealistisista haaveistaan. Reilun tunnin mittaisessa näytelmässä Tucon ja Sebastianin välillä käydään läpi haaveet ja pettymykset, eletty ja elämätön elämä sekä usko tulevaisuuteen. Esityksen tyylilaji on koomillinen tragedia. Tangolaulajan alkuperäisteksti "Vieho smoking" on argentiinalaisen Carlos Gorostizan käsialaa.
Väliajan jälkeen esitettävä täysiverinen tangokonsertti kertoo samoista asioista laulun keinoin. Rakastamisesta, onnesta, vihasta ja pettymyksestä. Setissä on mm. tangot Volver, Uno ja Vieho smoking. Laulut kuullaan suomenkielisinä. Konsertti kestää noin 40 minuuttia.
Käsikirjoitus Carlos Gorostiza
Sovitus ja ohjaus Viktor Drevitski
Rooleissa Jukka Manninen ja Asko Sahlman
Orkesteri Antti Heermann (viulu), Petri Ikkelä (bandoneon), Jukka Manninen (kitara), Tomi Pelli (kitara), Asko Sahlman (laulu)
Tangolaulaja on KokoTeatterin ja näyttelijäosuuskunta Koitoksen yhteistuotanto.
"Kokoteatterin Tangolaulajassa illan varsinainen pihvi, sokeri ja suola tulee vasta väliajan jälkeen: konsertti. Siinä muhkeaäänistä Asko Sahlmania säestää kunnollinen, osaava tango-orkesteri: viulu, bandoneon ja kaksi kitaraa, kirjoittaa Outi Lahtinen kritiikissään.
Musiikkina esityksessä soivat pääosin Carlos Gardelin intohimon ja tuskan täyteiset, pakahduttavat tangot. Musiikki vaatii laulajaltaan paljon, mutta Sahlmanilla on mistä ottaa, Lahtinen toteaa
Jo illan alkuosan näytelmän aikana väläytellään äänen komeaa sointia, konsertti puolestaan paljastaa rytmisesti taidokkaan fraseerauksen, hallitun sordinoidun soinnin ja vapaaksi vuoksi päästetyn forte-äänen. Tekniikka on kohdallaan, tunne pääsee esiin." - Helsingin Sanomat
"Tamperelainen näyttelijä Asko Sahlman (s. 1955) on väkevässä vireessä. TV2:n maalaiskomedioiden vakiokasvo on näytellyt Helsingissä Q-teatterissa ja Kokossa, jonne hän toi Tangolaulajan.
(...) Kahden miehen esityksessä Sahlmanin vastapainona Mannisen eleet ovat alati hyvä sijoitus.
Sahlman näyttää tunteiden äkillistä vaihtelua ja monimuotoisuutta, mutta ei vie huomiota näyttelijän keinoihin, vaan roolihenkilön sielunsyövereihin. Hänen Tuconsa on röyhkeä, leikillinen, epätoivoinen, uhmakas. Sahlman tekee vaihtelun muuttamalla nopeuttaan liikkeissä, puheessa ja ilmeissä. Hän ei selitä eikä edes näytä Tucon psykologiaa, vaan osoittaa hahmon eettistä ulottuvuutta. Suurtyö!
Vaikka puhe kulkee arjen hankaluuksissa, kyse on vapauden haaveesta. Vapaus on niin merkittävä ihanne, että siitä on aiheellista haaveilla silloinkin, kun se on järjenvastaista." - Matti Linnavuori, Satakunnan Kansa
|